Kiinniotto ja pidätys

Kuka voi ottaa kiinni?

Eräissä tilanteissa pätee jokamiehen kiinniotto-oikeus. Tämä tarkoittaa sitä, että kenellä tahansa (kuten esimerkiksi vartijoilla ja järjestyksenvalvojilla) on oikeus ottaa kiinni ja luovuttaa poliisille henkilö, joka on jäänyt kiinni itse teossa tai yrittää paeta. Jokamiehen kiinniotto-oikeus pätee vain silloin, jos henkilön katsotaan syyllistyneen rikokseen, josta voi seurata vankeutta, tai joka on esim. näpistys, lievä vahingonteko tai vaikkapa moottoripyörän luvaton lainaaminen. Jokainen saa myös ottaa kiinni etsintäkuulutetun, joka on määrätty pidätettäväksi tai vangittavaksi.

Kuka tahansa saa rikollista kiinni ottaessaan käyttää voimakeinoja, jos epäilty tekee vastarintaa. Voimakeinoja saa käyttää sen verran, kuin niitä ”voidaan pitää kokonaisuutena arvioiden puolustettavina, kun otetaan huomioon rikoksen laatu, kiinniotettavan käyttäytyminen ja tilanne muutenkin” (Pakkokeinolaki, 1§). Tämä jää siis tulkinnanvaraiseksi.

Jos henkilön ottaa kiinni joku muu kuin poliisi, kiinniotettu on heti luovutettava poliisille. Ainakin toistaiseksi vain poliisilla on oikeus saada kiinniotetulta henkilötiedot.

Poliisin kiinniotto-oikeus on jokamiehen oikeuksia laajempi. Poliisi saa ottaa kiinni mm.

  • henkilötietojesi selvittämistä varten, jos sinun epäillään liittyvän jollain tavoin rikokseen
  • jos sinun epäillään olevan vaaraksi itsellesi tai muille
  • jos sinun epäillään syyllistyvän rikokseen
  • jos sinun epäillään olevan vaaraksi yleiselle turvallisuudelle
  • jos sinut on etsintäkuulutettu
  • jos sinut on määrätty saapuvaksi kuulusteluihin

Henkilötietojen luovuttaminen

Suomen kansalaisen ei tarvitse Suomessa kuljettaa henkilöllisyystodistusta mukanaan. Poliisille on kuitenkin annettava pyydettäessä nimensä, kansallisuutensa, osoitteensa ja henkilöturvatunnuksensa. Jos poliisille ei suostu antamaan henkilötietojaan, voidaan kiinniotettu viedä putkaan henkilötietojen selvittämistä varten, kuitenkin enintään vuorokaudeksi. Aina, kun sinulta kerätään henkilötietosi, sinulla on oikeus kuulla, mihin rekisteriin ne kerätään ja mitä käyttötarkoitusta varten.

Poliisin on aina näytettävä virkamerkkinsä pyydettäessä. Myös siviili- ja virka-asuisen vartijan on näytettävä virkamerkkinsä pyydettäessä. Henkilötietojaan ei tarvitse antaa kenellekään, joka ei todista olevansa poliisi, esimerkiksi siviilipukuiselle poliisille joka kieltäytyy näyttämästä virkamerkkiään.

Jos et ole tyytyväinen kohteluusi tai katsot, että oikeuksiasi rikotaan, pyydä kanssasi asioivien poliisien nimet ylös. Poliisilla pitäisi virkapukua koskevan määräyksen mukaan olla nimilappu virkapuvun rinnassa, mutta harvoin näin on. Voit huomauttaa tästä ja vedota viranomaisen toiminnan avoimuuteen, jos poliisi ei suostu antamaan edes sukunimeään.

Kiinnipitoaika

KIINNIOTTO

6 tuntia, jos sinua ei epäillä rikoksesta

12 tuntia, jos sinua epäillään vain lievästä rikoksesta ja olet antanut henkilötietosi

24 tuntia, jos sinua epäillään rikoksesta, jonka maksimirangaistus on vähintään vuoden vankeutta (esim. vahingonteko)

24 tuntia, jos sinut otetaan kiinni henkilöllisyytesi selvittämistä varten, eikä henkilöllisyyttäsi saada selvitettyä

—> VAPAUTUS TAI PIDÄTYS

3 vuorokautta, jos pidätyksen ehdot täyttyvät ja poliisi tekee päätöksen pidätyksestä

—> VAPAUTUS TAI TUTKINTAVANKEUS

Vuorokauden kiinnipidon jälkeen poliisin on vapautettava kiinniotettu tai tehtävä päätös kiinniotetun pidätyksestä. Rikoksesta epäilty voidaan pidättää, jos epäillystä rikoksesta on laissa määritelty vähintään kahden vuoden maksimirangaistus vankeutta. Tällainen rikosnimike on esimerkiksi törkeä vahingonteko. Epäillyn saa pidättää myös, jos epäillystä rikoksesta säädetty maksimirangaistus on vähintään vuosi vankeutta, ja lisäksi on syytä epäillä, että henkilö vapauduttuaan pakenee maasta, syyllistyy rikokseen tai muulla tavoin vaikeuttaa esitutkintaa. Tällaisia rikoksia ovat esimerkiksi vahingonteko, pahoinpitely ja varkaus. Pidätykseen voi vaikuttaa myös se, että epäillyllä ei ole väestörekisteriin merkittynä vakinaista asuinpaikkaa. On hyvä pitää mielessä, että tässä vaiheessa rikosnimike on pitkälti poliisin päätettävissä – esimerkiksi tutkitaanko tekoa vahingontekona (josta maksimirangaistus on 1 vuosi vankeutta) vai törkeänä vahingontekona. Myöhemmin syyte voi tullakin lievemmästä rikoksesta ja useista rikosnimikkeistä osa voi pudota pois.

Esimerkkitapaus:

Joulukuussa 2003 Helsingin poliisi otti kiinni kolme 16-18-vuotiasta nuorta epäiltyinä vahingonteosta. 17-vuotiasta tyttöä kuulusteltiin jo samana iltana, mutta hänen kieltäydyttyään kommentoimasta hänelle ilmoitettiin, että hänet siitä syystä laitetaan yöksi putkaan. Muille kiinniotetuille ilmoitettiin, että he olisivat päässeet ulos jo samana iltana, mutta koska heidän kaverinsa ei puhunut, he kaikki joutuvat olemaan yön yli putkassa. Seuraavana päivänä kaikille kolmelle ilmoitettiin, että poliisilla on heistä valokuvia itse teossa. Kun kiinniotetut kieltäytyivät edelleenkin kommentoimasta kuulusteluissa, heille ilmoitettiin uusintakuulusteluista, kun ”kuvat on kehitetty”. Nuoret olivat kiinni 27-30 tuntia. Uusintakuulusteluissa selvisi, ettei poliisilla olleissa valokuvissa näkynyt epäiltyjä tekemässä mitään rikosta, vaan että poliisi käytti väitettä muka olemassa olevasta todistusaineistosta keinona painostaa alaikäisiä nuoria kuulusteluissa.

Rikoksesta epäiltyä voidaan pitää pidätettynä yhteensä kolme päivää siitä päivää alkaen, jolloin epäilty on otettu kiinni. Jos epäiltyä siis on pidetty kiinni 24 tuntia ennen pidätyksestä ilmoittamista, häntä saadaan pitää pidätettynä vielä enintään kaksi vuorokautta.

Tämän jälkeen pidätetty on vapautettava, ellei poliisi halua esittää pidätetyn vangitsemista tutkinnan ajaksi. Tässä tapauksessa poliisin on esitettävä oikeudelle todisteita epäiltyä vastaan viimeistään kolmantena päivänä kiinniottamisesta kello 12:een mennessä. Vangitsemisvaatimus on käsiteltävä oikeudessa viimeistään neljän vuorokauden kuluttua kiinniotosta. Mikäli oikeus määrää epäillyn vangittavaksi,vangitsemisasia on syytteen nostamiseen saakka otettava käsiteltäväksi vähintään kahden viikon välein sen toteamiseksi, ovatko vangitsemisen edellytykset edelleen olemassa. Jos epäilty on vangittu siksi, että häntä on syytä epäillä rikoksesta ja hänen syyllisyydestään odotetaan lisäselvitystä (esim. tutkimustuloksia), asia on otettava uudelleen käsiteltäväksi viimeistään viikon kuluttua edellisestä vangitsemispäätöksestä.

Putkassa

Vaadi saada oikeutesi kirjallisena. Et todennäköisesti saa niitä, mutta vaadi silti.

Poliisin on autettava sinua huolehtimaan kiireellisistä asioistasi, jotka eivät salli viivytystä. Tällaisia saattavat olla esimerkiksi kotona yksin oleva lapsi tai lemmikki-eläin, jolloin poliisin on annettava sinun soittaa hankkiaksesi niille hoitajan.

Jos sinut viedään putkaan, sinulta otetaan pois kaikki henkilökohtainen omaisuutesi ja kaikki, millä voisit edes teoriassa vahingoittaa itseäsi tai muita. Voit pyytää mukanasi olevia esineitä, kuten kirjoja, ruokaa, villasukkia ja hammasharjaa mukaasi putkaan. Sisäministeriön ohjeistuksen mukaan tähän pitäisi olla oikeus, mutta sitä rikotaan usein.

Yleensä samalla, kun taskut tyhjennetään, sinulta kysytään, onko sinulla sairauksia tai lääkitystä. Jos olet kasvissyöjä, sinulla on muu erityisruokavalio tai vaikkapa kuukautiskipuja, kerro siitä tässä vaiheessa. Jos haluat särkylääkkeitä, vaadi niitä heti, koska myöhemmin saatat joutua potkimaan ovea tuntikausia saadaksesi hoitoa.

Sinulla on oikeus vaatia esimerkiksi astmalääkkeitäsi käyttöön heti tarvittaessa. Jos tämä ei onnistu, valita poliisin toiminnasta.

Kiinniotetulla on Sisäministeriön ohjeistuksen mukaan oikeus muun muassa

  • saada kynä ja paperia
  • ottaa mukanaan olevaa omaisuutta mukaansa putkaan, ellei siitä ole haittaa turvallisuudelle tai yleiselle siisteydelle
  • saada vuorokauden ajasta riippumatta kuumaa vettä
  • saada yhteys vartijaan milloin hyvänsä
  • käyttää mukanaan olevia reseptilääkkeitä käyttöohjeiden mukaisesti valvonnan alaisena
  • saada tarvitsemaansa hoitoa ja lääkitystä

Kiinniotetulla ei ole oikeutta puhelinsoittoon. Poliisilla on velvollisuus ilmoittaa alaikäisen säilöönotosta huoltajalle. Poliisi ei saa ilmoittaa täysi-ikäisen henkilön kiinniotosta ilman kiinniotetun suostumusta.

Pidätetyllä on lisäksi muun muassa seuraavia oikeuksia:

  • mahdollisuus tunnin ulkoiluun kerran vuorokaudessa
  • mahdollisuus tupakointiin joko sellissä tai erillisessä tupakointitilassa
  • oikeus suihkussa käyntiin kolme kertaa viikossa
  • oikeus vastaanottaa elintarvike- ja muita tavaralähetyksiä, elleivät ne vaaranna turvallisuutta ja siisteyttä
  • oikeus saada olla yhteydessä asianajajaansa kirjeitse ja puhelimitse ilman, että kirjeitä luetaan tai puheluita kuunnellaan
  • oikeus saada kuumaa vettä pyydettäessä vuorokaudenajasta riippumatta
  • oikeus saada vastaanottaa vieraita

Pidä huoli siitä, että oikeuksiasi kunnioitetaan. Jos koet, että oikeuksiasi rikotaan, älä anna asian olla, vaan vaadi asian tutkimista. Älä ala käyttäytyä aggressiivisesti, vaan vaadi oikeuksiasi rauhallisesti ja vaadi kanssasi asioivien poliisien ja vartijoiden nimet ylös.

Rikoksesta epäillyllä on ihmisoikeutensa samoin kuin kenellä tahansa muullakin ja niiden kunnioittamista on oikeus vaatia. Sinulla on myös oikeus vaatia, että sinua kohdellaan syyttömänä niin kauan kuin asian tutkinta on kesken – sinua ei esimerkiksi saa nimitellä rikolliseksi niin kauan kuin sinua ei ole todettu syylliseksi ja tuomittu. Jokainen on syytön kunnes toisin todistetaan.

Oikeus sopivaan ravintoon

Ruoan saantiin on oikeus säilytyspaikan eli putkan normaalin päiväohjelman mukaisesti. Jos sinut siis otetaan kiinni myöhään illalla, et välttämättä saa syötävää ennen aamukahdeksaa, jolloin monissa paikoissa jaetaan aamupuuroa. Ruokaa saa harvoin kuitenkaan riittävästi.

Ilmoita mahdollisista ruokavalioistasi selvästi, ja luettele erikseen jokainen ruoka-aine, joka ei sovi ruokavaliollesi. Näin putkan henkilökunta ei voi jälkikäteen yrittää puolustautua sillä, ettei heidän tarvitse tietää, mitä vaikkapa ”vegaani” tai ”keliakia” tarkoittaa. Ruokavalioiden suhteen ei kuulu tehdä eroa sillä, onko kyseessä allergia vai ideologinen valinta. Ruokavaliotaan ei tarvitse todistaa esimerkiksi lääkärintodistuksella, vaikka tällaistakin joskus kiinniotetuilta vaaditaan.

Tärkeää muistaa

Putkassa istuminen on varsinkin ensikertalaiselle henkisesti rankkaa. On tärkeää, että olet täysissä sielunvoimissa joutuessasi kuulusteluun, ja jos yöllä on ollut kylmä etkä ole saanut ruokaa, pinna voi olla kireällä.

Ylimääräisistä sukista voi tehdä jonglööripallot ja vartijalta voi vaatia kynän ja paperia. Jotkut käyttävät putkassa istuessaan aikaansa kirjoittamalla muistiin oikeuksiaan putkassa ja kuulusteluissa. Toiset tekevät vatsalihaksia tai punnertavat, toiset joogaavat. Jos sinulla on mukanasi lehtiä, kirjoja tai pelikortit, pyydä ne selliin. On erittäin tärkeää, että keksit itsellesi tekemistä ja pidät kiinni itsekunnioituksestasi.

Kuulustelu

Todennäköisesti sinua kuulustellaan ennen vapauttamista. Kuulusteluihin ei tarvitse mennä yksin. On oman etusi mukaista vaatia paikalle asianajaja. Erittäin tärkeää se on, jos et ole aiemmin ollut kuulusteluissa tai jos pidätyksesi vaikuttaa todennäköiseltä eli sinua tullaan pitämään putkassa yli 24 tuntia. Jokaisella poliisiasemalla pitää olla lista Suomen asianajajaliiton jäsenistä, joista voit valita haluamasi asianajajan.

Käytä järkeäsi ja mieti, haluatko kuitenkin mieluummin rikos- tai ihmisoikeusasianajajan kuin vaikkapa riita- tai avioeroasioihin erikoistuneen asianajajan. Sinulla on oikeus saada yhteys asianajajaasi ilman viivytystä. Ei kannata ottaa täysin tuntematonta asianajajaa. Voit määrätä jonkun vapaana olevan ystäväsi toimimaan asiamiehenäsi ja etsimään sinulle luotettavan asianajajan. Oman asianajajan valitsemisesta ei koidu sinulle mitään ylimääräisiä kustannuksia.

Voit myös vaatia kuulusteluihin paikalle todistajan. Todistaja on useimmiten toinen poliisi, alle 18-vuotiaan kohdalla myös huoltaja voidaan pyytää paikalle. Alle 18-vuotiasta epäiltyä ei saa koskaan kuulustella ilman todistajaa! (Esitutkintalaki, 18§)

Kuulustelun alussa sinulta kysytään nimesi, osoitteesi ja henkilöturvatunnuksesi. Ne sinun on annettava poliisille. Mihinkään muuhun ei ole pakko vastata. Kuulustelun yhtenä tarkoituksena on selvittää, oletko syyllistynyt rikokseen, ja jos et, niin kuka on. Jos poliisilla ei ole todisteita, sinua tai muita ei välttämättä voida syyttää.

Sinulla on oikeus tarkastaa kuulustelusta tehdyt muistiinpanot eli kuulustelupöytäkirja. Tarkasta se huolella ja kiinnitä huomiota esimerkiksi seuraaviin asioihin:

  • Ovatko vastauksesi pilkuntarkasti oikein merkittyjä? Vastaavatko sanamuodot omiasi? Vaadi kaikki haluamasi muutokset tehtäviksi pöytäkirjaan.
  • Onko kaikki sinulle esitetyt kysymykset kirjattu ylös?
  • Pöytäkirjassa on raksi ruutuun -kohdat siitä, onko sinulle kerrottu kaikki oikeutesi. Tarkasta tämä, ja jos jostain oikeudestasi ei ole ilmoitettu, vaadi siitä huomautus pöytäkirjaan.
  • Ota kuulustelijasi ja muiden asiaan liittyvien viranomaisten nimet ylös. Jos sinulle ei ole kerrottu oikeuksiasi kuulustelussa tai niitä ei ole noudatettu, tai sinulla on muuta valitettavaa, kantele asiasta.
  • Älä allekirjoita pöytäkirjaa. Sinun ei tarvitse koskaan allekirjoittaa yhtään mitään.

Vapauttaminen

Kun sinut vapautetaan, sinulle palautetaan omaisuutesi ja käsketään allekirjoittaa paperi, jossa todistat saaneesi kaiken omaisuutesi takaisin. Älä koskaan allekirjoita paperia! Sinulla ei ole siihen mitään velvollisuutta. Muutenkaan ei kannata allekirjoittaa mitään. Allekirjoitus on aina peruuttamaton teko. Jos esimerkiksi huomaat myöhemmin, että tavaroistasi puuttuu jotain, et voi tehdä asialle mitään, jos olet allekirjoittamalla todistanut saaneesi omaisuutesi takaisin.

Tarkasta omaisuutesi huolella, ennen kuin poistut poliisiasemalta. Jos jotain puuttuu, tee saman tien rikosilmoitus kavalluksesta tai näpistyksestä. Kiinnitä myös huomiota siihen, onko puhelintasi yritetty avata, muistikirjaasi luettu tai tavaroita siirrelty taskusta toiseen.

Ilmoita ystävillesi, että sinut on vapautettu, ettei kukaan huolehdi turhaan. Jos sinulla on jotain valittamista poliisin toiminnasta tai epäilet, että kiinniottosi oli laiton, ota yhteyttä asianajajaan.