Oikeudenkäynti

Oikeudenkäynnin kulku

Rikosjutun käsittely alkaa sillä, että syyttäjä esittää vaatimuksensa syytettyä eli vastaajaa kohtaan ja perustelee vaatimuksensa. Asianomistaja eli rikoksen uhri on voinut pyytää syyttäjää esittämään myös hänen vaatimuksensa asiassa. Jos asianomistaja itse esittää korvausvaatimuksensa, annetaan puheenvuoro syyttäjän jälkeen hänelle.

Seuraavaksi kuullaan vastaajaa. Hän voi joko myöntää tehneensä syyttäjän väittämän teon tai kiistää sen. Hän vastaa myös siihen suostuuko hän maksamaan asianomistajan vaatimat korvaukset. Sen jälkeen syyttäjä ja asianomistaja perustelevat kantansa tarkemmin. Vastaaja lausuu oman näkemyksensä oikeudessa esitetyistä asioista.

Tämän selvityksen jälkeen kuullaan todistajia. Myös asianomistajaa ja vastaajaa voidaan kuulla todistelutarkoituksessa. Käytännössä joissain tapauksissa syytetyt ovat saaneet parhaimman mahdollisuuden perustella itse kantansa pyytäessään, että heitä kuullaan todistelutarkoituksessa. Todistajien kertomukset nauhoitetaan. Oikeus voi ottaa vastaan myös muuta näyttöä, esimerkiksi kirjallisia todisteita.

Lopuksi asianosaiset esittävät käsityksensä siitä, miten asiassa heidän mielestään pitäisi tuomita. Jos juttua ei ehditä käsitellä loppuun yhdessä päivässä, käsittelyä jatketaan yleensä heti seuraavana päivänä.

Oikeudenkäynnissä asiat käsitellään suullisesti. Kirjelmiä ei enää lueta. Oikeudenkäynti on useimmiten julkista, jolloin kuka tahansa voi halutessaan tulla sitä seuraamaan. Tuomioistuin voi kuitenkin eräissä harvinaisissa tapauksissa päättää jutun käsittelemisestä suljetuin ovin. Oikeudenkäyntiä koskevan materiaalin voi yleensä tilata etukäteen siitä käräjäoikeudesta, jossa juttua käsitellään.

Tuomio

Kun asia on muuten loppuun käsitelty, oikeus tekee asiassa ratkaisunsa. Useimmiten tuomio julistetaan istunnon päätteeksi. Laajoissa ja vaikeissa jutuissa tuomion antaminen voidaan kuitenkin siirtää tuonnemmaksi. Silloin oikeus ilmoittaa, että tuomio on saatavissa tiettynä päivänä tuomioistuimen kansliasta.

Tuomiosta ilmenee ratkaisun lopputulos ja perustelut. Siitä käy ilmi, onko syyte hylätty vai tuomitaanko vastaaja rikoksesta rangaistukseen. Tuomiosta ilmenevät myös asianomistajalle tuomitut korvaukset.

Jos havaitaan, että vastaaja ei ole syyllistynyt tekoon, josta häntä on syytetty, syyte hylätään ja vastaajalla oikeus saada valtion varoista korvaus oikeudenkäynnistä aiheutuneista kuluista. Jos vastaajan todetaan syyllistyneen rikokseen, määrätään hänelle seuraamuksena sakko, ehdoton vankeusrangaistus, ehdollinen vankeusrangaistus, yhdyskuntapalvelu tai nuorisorangaistus.

Mahdollista on sekin, että vastaajan todetaan syyllistyneen rikokseen mutta hänet jätetään kuitenkin rangaistukseen tuomitsematta. Näin voidaan menetellä esimerkiksi alle 18-vuotiaitten osalta, jos oikeus on sitä mieltä, että he ottavat opikseen ilman rangaistustakin.

Mikäli tuomiosta ei ilmoiteta tyytymättömyyttä, se tulee lainvoimaiseksi (ts. voidaan panna täytäntöön) seitsemän päivän kuluttua oikeudenkäynnistä. Käytännössä varsinkin vapausrangaistusten kohdalla täytäntöönpanoon kestävä aika on kuitenkin pidempi.

Muutoksenhaku

Käräjäoikeuden tuomioon tai päätökseen tyytymätön asianosainen voi hakea ratkaisuun muutosta, ellei sitä jossain tapauksessa ole erikseen kielletty. Esimerkiksi syyttäjä ja puolustus voivat valittaa tuomiota. Asian käsittely jatkuu hovioikeudessa.

Muutoksenhakijan on ensin ilmoitettava tyytymättömyyttä käräjäoikeudelle joko heti tuomion julistamisen jälkeen tai viikon kuluessa ratkaisusta. Sen jälkeen hänen on 30 päivän kuluessa ratkaisusta toimitettava käräjäoikeudelle valituskirjelmä, joka osoitetaan hovioikeudelle. Jos tyytymättömyyden ilmoitus ja valituskirjelmä eivät ole määräajassa käräjäoikeudella, sen ratkaisu tulee lainvoimaiseksi. Tyytymättömyyden ilmoitusta varten on olemassa lomake, mutta ilmoituksen voi tehdä ilman lomakettakin. Käräjäoikeus kertoo jokaisessa ratkaisussaan, miten muutosta voi hakea.? ?Tuomiota ei voida panna täytäntöön niin kauan kuin oikeusprosessi on kesken. Hovioikeuskäsittelyn kesto vaihtelee paikkakunnittain puolesta vuodesta pariin vuoteen. Muutoksenhakuprosessin voi aina keskeyttää, jolloin annettu tuomio astuu voimaan.

Hovioikeuskäsittelyn jälkeen asiaan voi vielä hakea valituslupaa Korkeimmalta oikeudelta (KKO). Hovioikeuden tuomio pannaan kuitenkin täytäntöön, vaikka siihen haettaisiinkin valituslupaa. Korkein oikeus voi tosin määrätä täytäntöönpanokiellon ennen asian käsittelyä korkeimmassa oikeusasteessa.

Myös valittajan vastapuoli voi valittaa käräjäoikeuden tuomiosta, vaikka ei olisikaan ilmoittanut tyytymättömyyttä (vastavalitus). Tämä on tehtävä kahdessa viikossa valittajan valitusajan päättymisestä.

Rikosrekisteri

Rikosrekisteri on valtakunnallinen keskusrekisteri, johon merkitään vapausrangaistukseen ja nuorisorangaistukseen tuomittujen tietoja. Sakkorangaistuksesta ei jää merkintää rikosrekisteriin, ellei sitä ole myönnetty vankeuden ohella. Myöskään siviilipalvelusrikoksesta ei enää nykyään jää merkintää rikosrekisteriin. Tietoja voidaan luovuttaa henkilön luotettavuuden tai henkilökohtaisen soveltuvuuden selvittämistä ja arviointia varten – esimerkiksi eräisiin työpaikkoihin haettaessa työnhakijalta vaaditaan rikosrekisteriotetta.

Lisätietoja ja lähteitä:

• Laki sakon täytäntöönpanosta
• Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa
• Laki rangaistusmääräysmenettelystä
• Pakkokeinolaki
• Esitutkintalaki
• Rikoslaki

Oikeusrekisterikeskus: Rikosrekisteri